keskiviikko 4. elokuuta 2010

Nukkuminen 4kk - 1v

Tässä iässä vauva alkaa olla jo sen verran kehittynyt, ettei nukahdakkaan ihan helposti ja öisin mielessä tahtoo pyöriä kaikki uudet asiat mitä on nähty ja opeteltu. Unikouluja suositellaan 6kk lähtien, koska alle 6kk ikäinen syö aika vähän kiinteitä ja päivärutiinin muodostus voi olla haastavaa. Mutta jos tuntuu että yöt ovat todella raskaita, kannattaa kokeilla mm. Tracy Hoggin konsteja, koska ne ovat niin lempeitä, että niitä uskaltaa nuoremmillekin kokeilla. Mut oma äiti/isä tuntee lapsensa parhaiten ja kannattaakin vähän kuunnella omia tuntemuksia. Jos tuntuu, että lapsi ei ollutkaan valmis vielä kirjan konsteihin, niin ei ole kuitenkaan mitään vakavaa saanut aikaan. "The baby whisperer solves all your problems" on erittäin loistava teos, jonka saa tilattua netistä. Suomenkielinen versio ei ole yhtä kattava, mutta sen saa kirjastosta.

Hogg suosii vauvan nukuttamista pinnasänkyyn. Jos on ehdoton perhepetien kannattaja, kannattaa lukaista Elizabeth Pantleyn teos "Pehmeä matka höyhensaarille". Useimmille tästä kirjasta ei vain ole löytynyt tarpeeksi vinkkejä. Vauvan nukuttaminen viereen ei ole sekään aina niin helppoa. Jos tuntuu, että lapsi nukkuu huonosti äidin vieressä, syy voi olla se että äidin maidontuoksu häiritsee lapsen unta. Tällöin voi kokeilla nukkuisiko lapsi paremmin pinnasängyssä. Perhepeti systeemi on aika moderni ilmiö Suomessa. Perhepeti on vanha tapa nukkua, mutta se on nykyisin tullut taas muoti-ilmiöksi. Ennen vanhaan vauva nukkui ainakin ensimmäiset 6kk kehdossa. Myöhemmin sitten siirtyi siskonpetiin. Vanhemmat nukkuivat aina omassa sängyssä. Hyvä metodi perhepetikin on, jos vain kaikki saavat nukuttua. Mutta jos toinen vanhempi ei saa ollenkaan nukuttua, on asialle tehtävä jotain. Osa komentaa miehen toiseen huoneeseen nukkumaan, mikä on ihan ok jos se vain passaa kaikille.

Hoggin kirjassa on erittäin tarkat ohjeet eri unikouluista. Kirjassa on otettu huomioon myös eri tempperamenttiset lapset, sillä kaikki konstit eivät tehoa kaikkiin lapsiin. Tassuttelu-unikoulu on kätevä ja mll:n sivuilta löytyy näistä hyvää tietoa. Kannattaa myös vilkaista sivua: http://yle.fi/akuutti/arkisto2004/231104_b.htm. Unikoulu-sanaa ei kannata säikähtää. Useimmat konstit ovat helposti kotona toteutettavia. Löysin kaapistani tällaisenkin kirjan kuin Gro Nylander "Äidiksi ensi kertaa". Mutta siitä ei paljon ole hyötyä ollut, sillä kirjassa esitetään tosi suppeasti ihan perusasiat vauvoista, mutta tarkempia ohjeistuksia ei ole.

Hoggin kirjassa lähdetään liikkelle tassuttelu-unikoulusta, mutta jos tämä ei tehoa otetaan käytöön pick up, put down -unikoulu. Kirjassa on tähän tarkat ohjeet ja sen on erittäin tehokas useimmille. Laitan erikseen tästä vielä tekstiä. Unikoulut lähtevät kuitenkin aina liikkeelle päivärutiineista ja oman lapsen temperamentin tunnistamisesta. Ei riitä että iltarutiinit ovat kunnossa, vaan päivärutiineiden olisi oltava myös suunnilleen samanlaiset joka päivä. Päiväunethan vaihtelevat, mutta ruoka-ajat on kohtuu helppo pitää samanlaisina.

Jos vauva on opetettu nukahtamaan syliin, hän ei luultavasti rauhoitu itsekseen sänkyyn. Kaikille on kuitenkin luonnolliseti helpomaa, jos lapsi osaa nukahtaa itse ja nukkuu yöt putkeen. Suurin hyöty tästä on loppujen lopuksi vauvalle. Yli 6kk ikäinen pärjää usein ilman yösyöttöjä, mutta tästä tavasta vauva ei välttämättä helpolla luovu. Määrätietoisuus kuitenkin palkitaan. Jos johonkin ryhtyy, se on vietävä loppuun. Muuten kaikki alkaa alusta. Pätee kaikenikäisiin lapsiin.

Osa vanhemmista päivittelee, että eihän 6kk ikäinen vauva voi olla ilman yösyöttöjä, kun aikuisetkaan eivät pysty.. Tästä rohkenen olla eri mieltä. Eihän aikuisen kuulu nousta yöllä syömään pottumuusia ja leipää... Tämä on yleensä enemmän tapa kuin aito tarve. Itse en heräisi joka yö edes vesilasillista varten. Tarvitsen hyvät yöunet jotta jaksan touhuta lasten kanssa koko päivän virkeänä. Jos joka yö pitää nousta juomaan vettä, kannattaa miettiä onko päivällä juonut tarpeeksi. Tai syökö liian suolaista ruokaa. Ja kannattaa mittauttaa varalta sokeriarvot. Moni 6kk ikäinen kykenee jo nukkumaan yöt putkeen, mutta ei kannata huolestua jos tämä ei onnistu. Ihan perusterve lapsikin voi heräillä vaikka kuinka pitkään useasti yössä. Kannattaa tietenkin aina pitää mielessä akuutit flunssat ja tulehdukset. Liputan hyvän unihygienian puolesta, sillä unettomuus on pitkällä tähtäimellä haitallista sekä lapselle että aikuiselle. Mutta jos ihminen jaksaa ongelmitta, vaikka herää 1-2 kertaa yössä vuosien ajan, niin ongelmaahan ei ole. Jokainen mahtaa itse tietää mikä itselle on parasta.

Lapsen itkua ei kannata pelätä. Siihen on aika reagoitava, mutta ei haittaa jos ei ole 2,5 sekunnin sisässä sängyn vieressä. Äidin pelko ja paniikki tarttuu lapseenkin. Kun lapsi alkaa lähestyä 1v, nostelu-unikoulu käy todella rankaksi. Jos tassuttelu ei auta, voi koittaa modernia "huudatus-unikoulua", jossa vauva saa huutaa sängyssä max15min. Aloitetaan 15sekunnista ja nostetaan se 30s. Sitten 1min, 2min jne. Täytyy kuitenkin olla varma, että vauva ei itke vaan se protestoi nukkumista vastaan ja ikään kuin kiukuttelee. Hätäitkuun on reagoitava. Useimmat äidit kuitenkin karttavat näitä konsteja, koska eivät osaa lukea vauvan itkua. Kannattaa kuitenkin muistaa se, että vauva ei parissa viikossa traumatisoidu, vaikka se huutelisikin sängyssä normaalia enemmän. Tarvitaan paljon pidempi aika, jotta lapselle jäisi jälki alitajuntaan.

Ei kannata säikähtää, jos unikoulu ei ala heti toimia tai siinä tulee takapakkia. Pitää jatkaa vain päättäväisesti ja miettiä voisiko jotain vielä muuttaa. Useimmat saavat tuloksia jo viikossa. Hoggin kirjassa on myös pitkä lista yleisimmistä virheistä, joita vanhemmat huomaamattaan tekevät. Itselle pitää olla armollinen. Kaikki tekevät virheitä, mutta se ei haittaa jos ne korjataan. Lapsen kanssa ei yleensä koskaan ole liian myöhäistä!

Toteaisin, että helpointa lapsi on unikouluttaa siinä 6-8kk kieppeillä! Suositukset ovat, että unikoulu tehtäisiin yli 6kk ikäiselle. Tähän syy on se, että koska unikoulut ovat lähinnä rutiinien muokkausta, niin alle 6kk ikäiselle se voi olla vaikea tehdä, koska sen ikäinen ei vielä välttämättä syö kiinteitä hyvin. Ensi- ja turvakodit auttavat unikoulujen kanssa ja osassa pidetään oikein unikoulukursseja. Jos lapsi on nukkunut 3kk kuin unelma ja alkaa 4-5kk iässä ongelmaheräileen, voi se olla vain merkki siitä, että lapsi kehittyy kovaa vauhtia ja on jo ehkä unikoulutettavissa. Vaikka vauva ei söisikään kiinteitä vielä säännöllisesti, voi päivärutiinin silti tehdä. Sen voi tehdä jopa täysimetettävällekin. Jos yösyötöt haluaa jättää pois on vain varmistettava, että vauva saa päivisin tarvitsemansa energian.

Kaikkihan oppivat kyllä ajan kanssa nukahtamaan itsekseen, mutta mikseipä sitä vauvaa hieman siinä auttaisi. Ja vanhempia ei kannata ajaa yliväsyneeksi.

4 kommenttia:

  1. Itseasiassa perhepeti on se kaikista vanhin nukkumismuoto - Suomessa kehdossa tai vastaavassa nukuttaminen yleistyi vasta 1900-luvun alussa. Muuten ihan kiva teksti, mutta tämä asiavirhe otti silmään :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos palautteesta. Juu, pitäisi ehkä sanoa, että tuo perhepeti on taas pitkästä aikaa tullut Suomessa muotiin. Varmaan ollu tilanpuute aikonaan, kun perhepedeissä oltu. x) Mut Euroopassa rikkaissa perheissä oli jo kehdot Keskiajalla. Mutta enpä tosiaan sano mikä on paras tapa nukkua. Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee. =) Pääasia että kaikki ovat tyytyväisiä.

    VastaaPoista
  3. ..kyllä vaan vauvat ovat nukkuneet kätkyessä tai kopassa jo 1800-luvulla, ja aiemminkin..Sitä nimenomaan on suositeltu siksi, ettei äiti tukehduttaisi vauvaansa.

    VastaaPoista
  4. Onneksi äidit eivät yleensä tukahduta vauvaa elleivät ole humalassa tai aineissa. Jokainen tyylillään. Uskon että jokainen vanhempi on paras vanhempi omalle lapselleen. =)

    VastaaPoista